Mitä Heikoin lenkki -ohjelma voi opettaa meille syrjinnästä?

Mitä Heikoin lenkki -ohjelma voi opettaa meille syrjinnästä?

Heikoin Lenkki on kaikkien tuntema TV-tietokilpailuformaatti, jossa kuudesta kahdeksaan kilpalijaa kisailee yhdessä kerättävästä rahapotista. Kilpailijat vastaavat kysymyksiin vuorotellen, ja oikeat vastaukset kerryttävät yhteistä pottia. Jokaisen kierroksen jälkeen äänestetään yksi kilpailija pois pelistä. Viimeiseksi jäänyt voittaa rahat.

Steven D. Levitt ja Stephen J. Dubner ovat kirjassaan Freakonomics havainneet, että amerikkalainen versio Heikoin Lenkki -ohjelmasta toimii erinomaisena alustana syrjinän tutkimiseen. Periaatteessahan kilpailijan kyvyn vastata triviakysymyksiin tulisi olla ainoa varteenotettava tekijä poissulkevassa äänestyspäätöksessä, mutta kävi ilmi, että näin ei ole.

Kilpailijoiden äänestysstrategia muuttuu pelin edetessä. Alussa on järkevää äänestää pois huonoimmat pelaajat, jotta voittosumma kasvaisi mahdollisimman suureksi. Myöhemmillä kierroksilla tärkeämmäksi muuttuu kovimpien vastustajien, eli parhaiden pelaajien tiputtaminen. Kun erotellaan kilpailijan pelaamiskyvyt hänen ihonväristään, sukupuolestaan ja iästään, saadaan näkyviin mahdollinen syrjintä.

Tulokset ovat mielenkiintoiset. Käy ilmi, että tummaihoisia kilpailijoita ei syrjitä. Heidät äänestetään ulos heidän oikeiden vastaustensa ennakoimaan tahtiin. Myöskään naisia tai miehiä ei syrjitä heidän sukupuolensa perusteella. Tuloksiin vaikuttaa se, että Heikoimmassa lenkissä kaikki tapahtuu kameroiden edessä. Ihmiset näkevät usein vaivaa vaikuttaakseen tasa-arvoisilta. Amerikassa on viimeiset 50 vuotta kampanjoitu erityisesti tummaihoisten ja naisten oikeuksien puolesta, ja harva haluaa julkisesti leimautua rasistiksi tai sovinistiksi. Kaikkia ryhmiä amerikkalainen yhteiskunta ei kuitenkaan suojele syrjinnältä yhtä tehokkaasti. Heikoimman lenkin äänestystiedot osoittavat että kahdenlaisia ihmisiä syrjitään pelissä jatkuvasti: vanhuksia ja latinalaisamerikkalaisia.

Taloustieteissä tunnetaan kaksi johtavaa syrjintäteoriaa. Ensimmäistä syrjinnän tyyppiä kutsutaan makuun perustuvaksi syrjinnäksi, jossa henkilö syrjii ainoastaan siksi, ettei halua olla tekemisissä tietyntyyppisten henkilöiden kanssa. Toinen syrjintätyyppi on nimeltään tietoon perustuva syrjintä. Siinä henkilö uskoo jonkin ihmisryhmän olevan taidoton, ja toimii oletuksensa mukaisesti.

Heikoimmassa lenkissä latinalaisamerikkalaisia kilpailijoita syrjitään tietoon perustuvan syrjinnän muodossa. Muut kilpailijat tuntuvat pitävän latinalaisamerikkalaisia kilpailijoita huonompina silloinkin, kun he pärjäävät hyvin. Latinalaisamerikkalaiset äänestetään ulos varhaisilla kierroksilla, vaikka he pelaisivatkin hyvin, ja toisaalta heitä ei äänestetä ulos myöhemmillä kierroksilla, koska heidän ei uskota muodostavan todellista vastusta.

Vanhemmat pelaajat puolestaan kärsivät makuun perustuvasta syrjinnästä. Heitä äänestetään ulos pelistä sekä aikaisilla että myöhäisillä kierroksilla suhteettoman usein heidän taitoihinsa nähden. Amerikkalaisen Heikoin lenkki ohjelman osallistujien keski-ikä on 34 vuotta, ja vaikuttaisi siltä, että nuoret eivät yksinkertaisesti halua vanhempien pelaajien olevan mukana.

Syrjintä ei siis ole kadonnut minnekään. Kampanjointi tasa-arvon puolesta on johtanut siihen, että kukaan ei halua leimautua syrjijäksi, ja ihmiset ainakin julkisesti pyrkivät olemaan syrjimättä niitä ryhmiä, joiden syrjinnästä on pidetty ääntä. Sen sijaan ryhmät, joiden syrjintään ei erityisesti ole kiinnitetty huomiota, joutuvat helposti syrjinnän uhriksi, jopa julkisesti.

 

Lähde: Steven D. Levitt ja Stephen J. Dubner (2006): Freakonomics. Outoustalous. Taloustietelijä tutkii kaiken näkymätöntä puolta.
Kuva: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Heikoin_lenkki.png
Eroottista ruokaa

Eroottista ruokaa

Sokrates. Elämä, filosofia ja kuolema.

Sokrates. Elämä, filosofia ja kuolema.