Kuinka äkäpussi kesytetään?

Kuinka äkäpussi kesytetään?

Huumori on hankala laji. Saako homoista, kehitysvammaisista tai muista vähemmistöistä vitsailla ja millä tavalla? Uuden ajan alussa tälläisiä kysymyksiä ei pohdittu. Vanhukset ja vammaiset saattoivat saada osakseen avointa ja ilkeämielistä pilkkaa, ja naisille osoitettiin huumorin avulla oma paikkansa. Tämä käy ilmi Anu Korhosen kirjasta Kiusan henki, jossa käsitellään mielenkiintoisesti uuden ajan alun huumoria ja sukupuolirooleja.

Kälättävät naiset ja viisaat miehet

Korhosen mukaan äkäpussi oli yksi tyypillisimmistä uuden ajan alun kaskuissa tiheästi esiintyvistä naishahmoista. Äkäpussi on usein joko nuori, kaunis nainen, tai vaikutusvaltainen vanhempi nainen, joka kaskuissa esiintyy äänekkäänä, nalkuttavana, vihamielisenä ja miestään päsmäröivänä vaimona. Aviomiehet esiintyivät kaskuissa nokkelina, kärsivällisinä ja hyväntahtoisina miehinä, jotka turvautuvat väkivaltaan vain oikeudenmukaisista syistä, jos vaimo ei muuten alistunut heidän tahtoonsa.

Uuden ajan alun äkäpussitarinat perustuvat pitkään kulttuuriseen jatkumoon esimerkiksi antiikin ajan tarinoista Sokrateesta ja hänen vaimostaan Ksantipasta, joka tyhjensi pissapottia miehensä päähän,  sekä Aristoteleesta ja Phylliksestä. Keskiajalla eräs suosituimmista mysteerinäytelmien kohtauksista oli Nooan ja hänen juopottelevan, äkäisen vaimonsa riitely. Vaimo, jonka nimeä ei kuvauksissa mainita, yritti ensin estää koko arkin rakentamisen, ja sen valmistuttua kieltäytyi nousemasta laivan kannelle –  hänellähän oli taloustöitä hoidettavanaan ja tapaamisia sovittuna.

Hiljaa, nainen!

Hiljaisuus oli uuden ajan alun naiselle hyve, ja kaskuissa ja kansankulttuurissa pidettiin jatkuvasti yllä mielikuvaa kälättävistä naisista. Äkäpussi oli vastakohta kulttuurin ihanteelliselle naiskuvalle, ja edusti uhkaa vallitsevalle patriarkaaliselle maailmanjärjestykselle. Niinpä äkäpussikaskut yleensä päättyivät tämän kulttuurista järjestystä uhkaavan hahmon kurittamiseen.  Äkäpussitarinat pitivät yllä ajatusta naisten yleisestä rasittavuudesta ja moraalisesta heikkoudesta, ja oikeuttivat väkivallankäyttöä näiden kuuriinpanemiseksi.

Shakespearen 1500-luvulla kirjoittamassa komediassa ”Kuinka äkäpussi kesytetään” naureskellaan äkäpussi Katherinelle, jonka aviomies kesyttää mieleisekseen erilaisilla kidutuskeinoilla, kuten nälässä pitämisellä ja nukkumisen estämisellä. Vastaavia tarinoita löytyy uuden ajan kaskuperinteestä runsain mitoin. Eräässä otsikolla ”nuoresta ärtyisästä vaimosta” alkavassa kaskussa mies menee naimisiin tytön kanssa, joka tiuskii ja valittaa miehelleen alinomaa, eikä arvosta tämän ystävällisyyttä:

”Kun aviomies ei enää voinut sietää vaimon rasittavaa mielialaa, hän höyhensi tätä perusteellisesti. Vaimo juoksi tietenkin kantelemaan isälleen, joka tunsi hyvin tyttärensä pahantapaisen luonteen, otti hänet puolestaan omaan käsittelyynsä ja peittosi säästelemättä piiskallaan. Lopuksi isä sanoi: Mene ja vie terveisiä miehellesi, että nyt olemme tasoissa, sillä minä olen nyt hakannut hänen vaimonsa kostoksi siitä, että hän hakkasi minun tyttäreni.”

Syy on aina naisen

Väkivaltaa ei kuitenkaan pidetty ihanteellisena keinona ratkaista avioliiton ristiriitoja. Miehen tuli osoittaa ehdoton auktoriteettinsä mieluten pehmeämmin keinoin, kuten naisen liikkumavapautta rajoittamalla ja taloudellista valtaa käyttämällä. Väkivalta nähtiin silti helposti naisen syyksi. Oikeudenkäynneissä pohdittiin aina naisuhrin kunniallisuutta ja mainetta. Myös naiset itse omaksuivat tämän ajattelutavan, ja etsivät väkivallalle syitä itsestään. Jotkut uskoivat ärsyttäneensä miestään puheillaan tai vaatimuksillaan, ja toiset tunnustivat olleensa turhamaisia tai ylpeitä.

Äkäpussitarinat on tietenkin kerrottu aina miehen näkökulmasta. Syy naisen kiukkuisuuteen ohitetaan täysin, ja sen katsotaaan vain olevan uppiniskaisuutta. Populaariteksteissä naiset syyttivät miehiään saamattomuudesta, tuhlaavaisuudesta, juopottelusta, vieraissa käymisestä, väkivaltaisuudesta ja taloudellisista vaikeuksista. Aikakauden ihanteen mukaan naisen tuli näissäkin tilanteissa vain tyytyä nöyrästi kohtaloonsa ja olla olla hiljaa.


Lähde:

Korhonen, Anu (2016): Kiusan henki. Sukupuoli ja huumori uuden ajan alussa.

Miksi sinunkin pihassasi kasvaa nurmikko?

Miksi sinunkin pihassasi kasvaa nurmikko?

Kama Sutran opit

Kama Sutran opit