Äiti: orja ja pyhimys

Äiti: orja ja pyhimys

Äitiys ei koskaan ole ollut helppoa. Helppoa ei myöskään aina ole tulla äidiksi. Nykynainen pohtii tarkasti lapsille sopivaa elämäntilannetta, mutta aiemmin huolenaiheet ovat olleet toisenlaisia. Keskiajalla katolinen kirkko odotti naisilta siveyttä, mutta toisaalta lasten saamista pidettiin suorastaan naisen elämän tarkoituksena. Kompleksinen naisihanne kiteytyi neitsyenä Jeesus-lapsen synnyttäneessä Mariassa.

Äidiksi neitsyenä

Neitsyt Marian kultti alkoi voimistua yli tuhat vuotta hänen kuolemansa jälkeen 1100-luvulla, ja vakiinnutti vähitellen asemansa kristillisessä teologiassa ja kansankulttuurissa. Oikeastaan on ironista, että kristikunnan moraaliseksi ikoniksi nousi teinityttönä esikoisensa avioliiton ulkopuolella synnyttänyt Maria.

Äitikultit ovat historian saatossa olleet yleisiä, mutta aiempien äiti-jumalattarien palvontaan liittyi hedelmällisyyden ja seksuaalisuuden ylistystä. Marian pyhyydessä keskeistä oli äitiyden ohella neitsyys ja selibaatti. Kirkon piirissä hänen uskottiin (ja uskotaan) pysyneen neitsyenä koko ikänsä. Marian välittämään äitiyden ideaaliin liitettiin kiinteästi myös hoiva ja uhrautuminen.

Marian ”vapaus” seksistä, kivuliaasta synnytyksestä, ikääntymisestä, kuolemasta ja kaikesta synnistä teki hänestä saavuttamattoman esikuvan tavallisille naisille. Hurskaat naiset kääntyivätkin ongelmissaan useammin suoraan Kristuksen puoleen. Sen sijaan neitsyt Maria vetosi moniin miespuolisiin hartaudenharjoittajiin.

Saastaista seksiä

Keskiajalla seksiä pidettiin likaisena, ja katolinen kirkko kannusti selibaattiin. Mikäli selibaatti ei kuitenkaan ollut mahdollista, tuli avioliitossa pyrkiä siveyteen. Seksiä sai harrastaa ainoastaan lisääntymistarkoituksessa, ei nautinnon vuoksi. Kirkon sääntöjen mukaan seksiä ei saanut harrastaa sunnuntaisin, toisinaan ei myöskään keskiviikkoisin tai perjantaisin, paaston aikaan, pyhäpäivinä, eikä silloin kun naista pidettiin epäpuhtaana, eli kuukautisten aikaan, raskaana, lapsivuodeaikana ja imettäessä. Kirkko jopa määritteli lähetyssaarnaajan ainoaksi hyväksytyksi seksiasennoksi.

Katolisen kirkon oppien mukaan lasten syntymän estäminen oli ehdottomasti tuomittavaa. Selibaatin lisäksi minkäänlaista luotettavaa ehkäisyä ei edes ollut saatavilla, ja ainoa edes jossain määrin toimiva keino oli keskeytetty yhdytä, jonka toteuttaminen oli täysin miehen yhteistyöhalusta kiinni.

Äitiyden kauhut

Neitsyyttä propagoitiin keskiajalla ahkerasti. Eräässä 1200-luvulta peräisin olevassa neitsyyteen kannustavassa tekstissä, Kirje neitsyydestä (A letter on Virginity) avioliitto, ja erityisesti äitiys, esitettiin jatkuvana pettymysten ja tuskan lähteenä. Avioliitossa oleva nainen, joka ei saa lapsia, joutuu kohtaamaan halveksuntaa ja mahoksi haukkumista, eikä mies välittäisi hänestä.

Lapsettomuuden harmi on kuitenkin pientä äitiyteen verrattuna.  Ensin hedelmöittyminen tapahtuu säädyttömästi, raskaus on täynnä epämukavuuksia, ja synnytys on tuntikausia kestävää tuskaa, kivuista julminta. Kun lapsi viimein on syntynyt, äiti joutuu kokemaan häpeää, mikäli lapsi on jollain tapaa vammautunut. Vaikka lapsi olisikin terve, äiti joutuu jatkuvasti pelkämään sen menettämistä. Lapsen hoito on rasittavaa, vauva itkee kaikki yöt, ja loppujen lopuksi lapset joutuvat kuitenkin pahoille teille. ”Huolta ja surua se nyt aiheuttaa joka tapauksessa vanhemmilleen” kirjeen kirjoittaja toteaa, ja kertoo ilon ja onnen sijaan lapsen aiheuttavan ennen kaikkea surua, häpeää ja pelkoa.

 Raskaana olevaa naista kirjoittaja kuvasi ”viheliäiseksi olennoksi”, joka makasi yöt valveilla synnytyspelon kourissa:

”Kukoistavat kasvosi laihtuvat ja muuttuvat ruohonvihreiksi. Katseesi näyttää tylsältä ja silmien alla on varjot. Hajamielisyytesi takia päätäsi särkee kovasti. Sisälläsi, vatsassasi, kohtusi turpoaminen pullistaa sinut kuten vesileilin, epämukavuus kylkiluissasi ja pistot kyljissäsi, usein tuskallinen selkäkipu. Painontunne jokaisessa jäsenessäsi, alaspäin laahaava paino rinnoissasi ja niistä noruva maito. Kauneutesi on tuhoutunut kalpeudellasi: suussasi on kitkerä maku ja kaikki, mitä syöt saa sinut sairaaksi. Ja jos vatsasi jotain hyväksyy – vaikkakin kuvotuksella – oksennat sen kyllä pian."

Hali Meihdhad. A letter on Virginity. Toimittaneet Bella Millett ja Jocelyn wogan-Browne. Medieval English Prose for Women. Clarendon Press, Oxford, 31-33, suomentanut Susanna Niiranen

Lopuksi kirjeen kirjoittaja vertaa vaimon elämää orjuuteen, ja korostaa neitsyen elämän vapautta.

Ihanteet ja todellisuus törmäyskurssilla

Katolisen kirkon vaalima neitsyyden ja selibaatin ideaali ei tietenkään toteutunut käytännössä edes papiston, munkkien ja nunnien keskuudessa. Eräässä Marialle omistetussa 1200-luvulta peräisin olevassa laulukokoelmassa, Cantigas de Santa Mariassa, Marian kerrotaan suojelevan myös rakastuneita ja raskaana olevia nunnia.

Kaikista peloista ja hankaluuksista huolimatta raskaus, synnytys ja lasten hoitaminen olivat  keskiajalla monelle naiselle suuria ilon aiheita. Lasten saaminen merkitsi jatkuvuutta ja oman elämänmuodon turvaamista. Pohjimmiltaan lapset muuttivat vanhempiensa elämää yhtä radikaalisti keskiajalla kuin nykyäänkin.


Lähde: Susanna Niiranen: Kipua, surua ja häpeää. Äidiksi tulon pelkoja keskiajalla. Teoksessa Lapsi Matkalla maailmaan. Historiallisia ja kulttuurisia näkökulmia syntymään. Toim. Pasi Saarimäki, Kirsi-Maria Hytönen ja Heli Niskanen. Hansaprint Oy, Vantaa 2012

Miksi vastustan kaikkea luonnonmukaista?

Miksi vastustan kaikkea luonnonmukaista?

Miksi sinunkin pihassasi kasvaa nurmikko?

Miksi sinunkin pihassasi kasvaa nurmikko?