Suomen uskomattoman mahtava menneisyys

Suomen uskomattoman mahtava menneisyys

Väitöskirjassaan Aboa Vetus et Nova ”Vanha ja uusi Turku”, Turun akatemian heprean ja kreikan kielten sekä myöhemmin teologian professori Daniel Juslenius esitti, että antiikin Kreikan ja Rooman sivistys on peräisin Suomesta. Hän argumentoi, että  Turun perustivat Nooan pojan Jafetin jälkeläiset pian vedenpaisumuksen jälkeen, ja että suomi oli yksi Baabelin tornia rakennettaessa syntyneistä maailman peruskielistä.

Elettiin suomalaismielisyyden heräämisen kautta.  Jo 1600-luvun puolivälistä lähtien oppineiston piirissä oli ollut muodikasta kirjoittaa omasta kotimaasta. Pyrkimys ulottaa kansan juuret mahdollisimman pitkälle historian hämäriin oli osa traditiota, joka oli saanut alkunsa itägermaanien goottien tyylistä yhdistää muinaisia tarujaan Vanhan testamentin tietoihin. Tapa levisi ensin Espanjaan, Ranskaan, Englantiin, Tanskaan ja Norjaan, ja lopulta myös Ruotsi-Suomeen. Kansan pitkää historiaa pidettiin kunniakkaana, ja erityisen arvokasta oli, mikäli menneisyys kietoutui yhteen pyhien kansojen kanssa. Kyse oli eräänlaisen perustavan myytin tuottamisesta, jossa oma kansa kuvataan Jumalan valitun kansan jälkeläisiksi.

Kunniakas menneisyys

Daniel Jusleniusta on pidetty Suomen ensimmäisenä fennofiilinä hänen Suomea ylistävien opinnäytetöidensä vuoksi. Väitöskirjat olivat 1700-luvulla tärkein tieteellisen julkaisutoiminnan muoto, joten niillä oli suuri painoarvo tieteellisessä keskustelussa. Tyypillistä oli kuitenkin myös, että väitöskirjoissa sisältö esitti sivuroolia; tärkeintä oli väittelijän oppineisuuden ja väittelytaitojen osoittaminen.

 Juslenius pyrki väitöskirjassaan todistamaan Suomen mahtavasta menneisyydestä melko hatarien lähteiden ja mielikuvituksellisen päättelyn avulla:

”Monet ovat laveasti todistaneet ruotsalaisten oppineen kirjoitustaidon jo ennen roomalaisia. Kirjainten keksijöitä olivat kaikkialla Lapissa ja Pohjanmaalla asuneet kimmeriläiset. Pohjolan kaukaisin niemi Nordkyn on saanut nimen Kimmersnäs, sillä he olivat pohjoisen asukkaista kaukaisimmat (siitä johtuu sanonta 'kimmeriläinen pimeys', mikä tarkoittaa sankinta pimeyttä, sillä pimeämpää ei voi olla, kuin on kauimpana pohjoisessa, missä yö kestää yli kuukauden). Kimmeriläiset asuivat pohjantähden alla, niin että taivaannapa ei ollut kovinkaan kaukana heidän zeniitistään, ja he olivat samoja, joita nykyään sanomme kemiläisiksi. Jokainen lapsikin tietää, että kemiläiset ovat suomalaisia.”

Sivistyneet suomalaiset

Menneisyyden kuvaamisen ohella Juslenius ylisti myös nykyhetkeä ja suomalaisten luonteenpiirteitä. Hän kehui Suomen satoisuutta ja suomalaisten sivistyneisyyttä. Toisaalta Juslenius piti karuihin elinoloihin tyytymistä luonteen uljuutena. Suomalaiset väheksyivät hienostelua, eivätkä siksi arvostaneet esimerkiksi mausteita (joita ei Suomessa ollut saatavilla). Suomen tuontikaupan vähyyskin selitetään Suomen eduksi:

”Kaupankäyntihän on saanut alkunsa välttämättömien tarvikkeiden puutteesta: jos niitä ei ole, ne on hankittava muualta. Sen sijaan maa, jolta ei lainkaan puutu elämän mukavuuksia, ei tarvitse vaivautua hankkimaan toisilta mitään.”

Myös ruokakulttuuri sai ylistystä:

”Erityisesti täällä huolehditaan elintarvikkeiden hankkimisesta monin tavoin sekä taitavasta ruoanlaitosta, jossa Turku ei jää jälkeen mistään muusta kaupungista eikä Suomi mistään muusta maasta. Haljetkoot arvostelijamme kateudesta!” 

Urheaa soturikansaa

Ajan kielitieteellisiin oppeihin nojaten Juslenius loi kuvaa suomalaisista urheina sotilaina, joiden menestyksestä kertovat paikannimet ympäri Eurooppaa. Jusleniuksen mukaan suomalaiset antoivat nimensä paikoille, joissa olivat sotineet, ja esimerkiksi Andalusia juontuu vandaaleista, joita pidettiin suomalaisena kansana, ja Wien puolestaan sanoista Vindisk mark eli Vendien maa.

Juslenius ei suinkaan ollut ainoa mielikuvituksellisia kielitieteellisiä johtopäätöksiä tekevä aikalainen. Ruotsissa Olof Rudbeck esitti, että Ruotsi oli meren alle vajonnut tarunomainen Atlantiksen manner, ja kirkkohistorioitsija  Petrus Bång uskoi kielitieteellisin menetelmin voitavan todistaa, että Aatami asui Ruotsissa ja perusti sinne alkukirkon. Myöhemmin vielä monitaiteilija ja -tieteilijä Sigurd Wettenhovi-Aspa (1870-1946) pyrki todistamaan suomen maailman alkukieleksi, ja väitti, että pyramidi tulee sanoista ”pyhät raamit”, seepra sanasta ”seurahepo”, Berliini sanasta ”perälinna” ja niin edelleen. Hänen teorioitaan aikalaiset eivät tosin enää ottaneet kovin vakavasti.

Kansakuntaa rakentamassa

Vaikka nykytiedon valossa Jusleniuksen ja hänen aikalaistensa historiaselitykset voivat herättää hilpeyttä, ne edustivat aikanaan tieteen näkemyksiä. 1700-luvun Suomessa korostettiin vanhoihin auktoriteetteihin, kuten Raamattuun ja antiikin filosofeihin ja kirjailijoihin tukeutumista. Lisäksi isänmaalliset väitöskirjat alkoivat 1600-luvun puolivälistä lähtien olla myös hallitsijoiden suosiossa, sillä ne muodostivat nousevan suurvallan opinkappaleet, ja kartoittivat valtakuntaa sekä lisäsivät sen arvoa ylistyspuheillaan. Jusleniuksen opinnäytetyöt olivat osa 1600-luvun puolivälista alkanutta tavoitetta kansakunnan rakentamiseksi.


Lähde: Kannisto, Päivi (1997): Suolatut säkeet: Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen

 

Valehteletko itsellesi?

Valehteletko itsellesi?

Miksi on typerää sanoa Muhammadia pedofiiliksi?

Miksi on typerää sanoa Muhammadia pedofiiliksi?