Turks- ja Caicossaarten epäonniset vaakunat

Turks- ja Caicossaarten epäonniset vaakunat

Turks- ja Caicossaaret ovat yksi niistä harvoista merentakaisista maa-alueista, joita Iso-Britannia kolonialismin ajan perintönä yhä hallitsee. Saaret sijaitsevat Atlantin valtamerellä Haitin pohjoispuolella, ja tunnetaan (jos tunnetaan) nykyään lähinnä turistikohteena. Turks-saarten nimen historia on mielenkiintoinen. Erään teorian mukaan saari on saanut nimensä saarella runsaasti esiintyvän kaktuksen mukaan: kaktuksella näyttäisi olevan päässään turkkilainen fetsi-hattu. Toisaalta saarilla piileskeli 1600- ja 1700-lukujen taitteessa merirosvoja, joita kutsuttiin myös turkkilaisiksi tai barbaareiksi (engl. Turk), joiden mukaan saaret ovat saattaneet saada nimensä.

1800-luvulla Turks- ja Caicossaaret olivat merkittäviä suolantuottajia. Vuonna 1870 saariryhmää pyydettiin lähettämään Englantiin vaakuna, jonka pohjalta siirtomaalle voitaisiin suunnitella oma lippu. Paikallinen taiteilija piirsi vaakunaa varten Salt Cayn saaren suolantuotantolaitoksia esittävän kuvan, jossa näkyi suolakekoja ja suolankorjaajia. Englannissa elettiin parhaillaan arktisten tutkimusmatkojen kultakautta, ja koska englantilainen taiteilija ei ollut vaivaitunut selvittämään missä saaret sijaitsevat, hän luuli pieniä valkeita kekoja igluiksi, tai vähintäänkin jonkinlaisiksi majoiksi. Niinpä hän piirsi yhteen suolakeoista pienen oven. Tämä näkymä pysyi siirtomaan virallisena tunnuksena lähes sata vuotta, kunnes se korvattiin vuonna 1968.

Nykyinenkään lippu ei ole säästynyt lipsahduksilta. Lipun vaakunassa esiintyvät simpukankuori, (fetsihattuinen) Melocactus-kasvi ja hummeri, jonka jalkojen määrä on ollut kiistelyn aiheena. Hummerit ovat kymmenjalkaisten lahkoon kuuluvia äyriäisiä, ja niillä yleensä on kymmenen jalkaa. Turks- ja caicossaarten lipun hummerilla on kuitenkin vain kahdeksan jalkaa. On esitetty, että vaakunan alkuperäisessä versiossa hummerilla oli kymmenen jalkaa, mutta etummaiset jalat olivat osittain piilossa tuntosarvien alla, ja ne jäivät huomaamatta seuraavissa versioissa. Joka tapauksessa saarten vaakunassa komeilee edelleenkin epätyypillinen kahdeksanjalkainen hummeri. Odotamme jännityksellä saaren seuraavaa vaakunapäivitystä..

Lähteet: 

Kurlansky, Mark (2007): Suola. Eräs maailmanhistoria.
Times of the Islands: From igloos to lobster legs
Pieruhuumoria uudelta ajalta

Pieruhuumoria uudelta ajalta

Keep calm and carry on

Keep calm and carry on