Kirkossa kuulutettu

Kirkossa kuulutettu

Ennen sanomalehtien aikakautta tärkein julkisen tiedonvälityksen muoto olivat kirkon sunnuntaisaarnaa seuranneet maalliset kuulutukset. Suomessa kirkossa käynti sunnuntaisin oli 1700- ja 1800-luvulla tärkeä sosiaalinen tapahtuma, jossa paitsi kuunneltiin saarnaa, saatin tietoa ajankohtaisista tapahtumista. Koska kirkossa käytiin ahkerasti, tieto myös levisi tehokkaasti. Kirkossa kuulutettua tietoa pidettiin lopullisena ja varmana.

Kirkollisten kuulutusten lisäksi papin suusta saatiin kuulla monennäköisiä tiedonantoja. Seurakuntalaiset saivat tuoda papin luettavaksi pienille paperilapuille raapustettuja yksityisiä ilmoituksia, ja lisäksi kuulutettiin kaupungin tai pitäjän tiedotuksia esimerkiksi kätilön saapumisesta paikkakunnalle sekä hänen hinnastostaan ja palkastaan. Joskus saatettiin kuulla kuulutuksia myös korkeammilta tahoilta:

Kun hänen ylhäisyytensä Kenraalikuvernööri on huomannut, että kuoleman tapaukset hukkumisen kautta suomenmaan asukkaiden seassa ovat useammat kuin muissa maissa, saan minä Kenraalikuvernöörin antaman määräyksen jälkeen tämän kautta muistuttaa väestöä tästä nimismiespiiristä, etteivät heitä henkeänsä vaaran alttiiksi heikolla jäällä.

Viranomaisten käskyt ja tiedotukset olivat usein lyhyitä, ja sävyltään käskeviä:

Kaikki ne, jolla on koiria, muistutetaan että jos tahtovat välttää sitä sakkoa, kun kaupungin poliisi on antanut. Ei saa antaa koiriaan lämpösenä aikana kulkea irti kaupungissa, ellei niillä ole turpa eli kuono-vyötä, jotta eivät voi tehdä vahinkoa.
Tämän kautta muistutetaan asianosaisia että ampuminen kaupungissa poliisi asetuksen mukaan on vallan kielletty kahdentoista markan sakon uhalla.
Kun yleinen postitie tästä pitäjästä on viime markkinain aikana kovin pahasti särkynyt sekä käynyt niin kaltevaksi, hautaiseksi ja kuoppaiseksi ettei matkustajat eikä posti pääse esteettömästi kulkemaan, niin saan minä tämän kautta muistuttaa lumireen vetäjiä, että he välttämättä kuta pikimmin sitä parempi ja viimeistäänkin ensi viikon kuluessa lapioimalla taikka muulla tavalla laittavat maantien tasaiseksi ja sileäksi, jos tahtovat välttää laillista edesvastausta ja niitä kustannuksia kuin tulee siitä että tie korjataan heidän kustannuksellansa.
Herra Referendariesihteeri Jägerholm tulee 15. 9. tutkimaan tämän kaupungin sammutusneuvoja. Päälliköiden ja muiden palosammutusmiehistöön kuuluvien pitää olla silloin koossa kaupungin torilla. Täytyy näyttää, millaiset tulen sammutusvehkeet heillä on.

Yksityiset kuulutukset sisälsivät tietoja varastetuista ja kadonneista tavaroista, karanneista hevosista ja palkollisista, huutokaupoista sekä aviolupauksiaan välttelevistä miehistä. Kadonneita miehiä koskevia kuulutuksia saatettiin lukea myös lähiseutujen kirkoissa. Esimerkiksi avioeroa hakevien merimiesten vaimojen tuli käyttää osana avioeroprosessia kuulutusmenettelyä, jossa kadonnutta miestä pyydetään saapumaan vuoden ja yhden yön kuluessa kotiin avioeron uhalla. Toisinaan saatettiin kuuluttaa myös vaimoa:

”Viime perjantaina lähti yksi vähämielinen vaimo Keljon Hanhikankaalta, joka on tietämättömällä reissulla. Joka tämän on nähnyt, olis hyvä ja ilmoittaisi Keljon Hanhikankaalle.”
kirkko saarnatuoli

Kirkossa saatettiin kuuluttaa kadonneeksi nykyajan yltäkylläisyyteen tottuneesta melko mitättömältäkin kuulostavia asioita kuten tulitikkuja tai kirkkomatkalla pudonneita nenäliinoja. Eräässäkin kuulutuksessa ilmoitettiin kadonneista asiakirjoista:

”Allekirjoittaneelta putosi keskiviikkona tämän kuun 17. päivänä Tourulan ja kaupungin välille papereita, joihin oli merkitty niitä rovastille tehtäviä päivätöitä, seurakunnan torppareilta, itsellisiltä ja käsityöläisiltä, mitä semmoiset ovat tänä kesänä tehneet allekirjoittaneelle huutokaupan johdosta. Jos ken semmoisia papereita olis löytänyt, olis hyvä ja palkintoa vastaan ilmoittaisi minulle itselleni.”

Varastettua tavaraa etsittiin usein kohtelian sanankääntein siinä toivossa, että varas tulisi katumapäälle ja palauttaisi varastamansa tavarat:

” Se kunnioitettu varas, joka eilen illalla etuhuoneesta kaupungin pormestarin kartanosta on epähuomiossa ottanut kaksi rouvasväen päällystakkia, joista kumpainenkin kuuluvat erikenkäpariin, kehoitetaan niin pian kuin mahdollista korjaamaan erheyksensä, myös luvataan hyvä palkinto sille, joka tämän erheyden tekijästä voisi tietoa antaa.”

Mainoksetkaan eivät olleet kirkoissa vieraita asioita. Helsingissä kirkkoväki kuuli 1700-luvulla pieniä mainospaloja muun muassa leivoksista ja ylellisyystavaroista. Jyväskylässä kauppamies Janne Parviainen ilmoitti 1800-luvulla alennusmyynneistä seuraavasti:

” Kauppamies Janne Parviainen tässä kaupungissa myypi nyt alennetusta hinnasta ruisjauhoja ja wehnänhiisiä rahalla sekä velaksi. Velaksi annetaan Pyhäinmiestenpäivään eli marraskuun sisällä tänä vuonna takaisin maksettavaksi, kun lainanottaja, joka itse on tunnettu ja luotettava eli toimittaa päälleluotettavat takausmiehet. Velkansa eli ottamansa lainan saapi maksaa joko rahalla tai rukiilla kulkevan hinnan mukaan syksyllä. Kesävoista maksan nyt 10 markkaa leiviskältä.”

Kuulutusten ohella myös saarnasta saatettiin saada käytännönläheistä tietoa. Luterilaisella kirkolla oli merkittävä vaikutus esimerkiksi perunan juurruttamisessa osaksi suomalaista ruokakulttuuria. Asikkalan kappalainen Axell Laurell kehui perunoita jokaisen saarnansa yhteydessä ja kirjoitti opaskirjan Lyhykäinen Kirjoitus Potatasten Eli Maan päronain Wiljelemisestä, säilyttämisestä ja hyödytyxestö Huonen hallituxesa. Tyrvään kirkkoherra Anders Lizenius oli puolestaan tunnettu monituntisista perunasaarnoistaan. Tietoa jaettiin kirkoissa monipuolisesti aina heisimatojen hoidosta kaupungin yleiseen puhtaustilanteeseen.

Sanomalehtien ja lukutaidon yleistyessä maalliset kuulutukset alkoivat olla tarpeettomia, ja ne lopetettiin 1900-luvun kuluessa.

Lähteet:

Laine Esko ja Laine Tuija (2010): Kirkollinen kansanopetus. Jussi Hanska ja Kirsi Vaini-Korhonen (toim.) Huoneentaulun maailma. Kasvatus ja koulutus Suomessa keskiajalta 1860-luvulle. 
Zweygberg, Jenni (2016):
Kirkossa kuulutettu, lehdessä painettu : julkinen tiedonkulku 1865-1880 Jyväskylässä 
Yle Areena: Tavallisten ihmisten historia. Merimiesten muijat.
Sokrates. Elämä, filosofia ja kuolema.

Sokrates. Elämä, filosofia ja kuolema.

Olivatko junat Mussolinin Italiassa aina ajoissa?

Olivatko junat Mussolinin Italiassa aina ajoissa?