Mystiset pyramidit

Mystiset pyramidit

Veri ja hiki sekoittuvat valuvaksi punaiseksi nesteeksi yläruumiiltaan paljaiden miesorjien selässä, kun he vetävät köysillä ylös suuria kivenlohkareita työnvalvojien heiluttaessa ruoskiaan. Siinä mielikuva, joka monella on Egyptin pyramidien rakentamisesta. Pyramideihin liittyy paljon vääriä uskomuksia ja myyttejä, mutta myös todellisia arvoituksia.

Vaikuttavia numeroita

Egyptistä on löytynyt  138 pyramidia, ja ensimmäiset niistä on rakennettu noin 2600 eaa – siis yli 4600 vuotta sitten. Uusia pyramideja rakennettiin vuosisatojen ajan, ja viimeisimmät pyramidit löytyvät nykyisen Sudanin alueelta.  Suurin pyramideista, Kheopsin pyramidi, on 147:llä metrillään  (nykyään huipusta puuttuu 9 m) reilusti korkeampi kuin Tampereen Näsinneulan kattokorkeus (134,5m). Sen rakentamiseen käytetyt kalkkikivilohkareet painoivat keskimäärin 2,5 - 5 tonnia, ja niitä oli yli 20 miljoonaa. Suurimmat kivet painoivat jopa 40 tonnia. On edelleenkin epäselvää miten muinaiset egyptiläiset ovat onnistuneet siirtämään ja käsittelemään näitä lohkareita.  Pyramidin rakentajien käytössä oli ainoastaan ihmisten lihasvoima ja yksinkertaisia työkaluja, sillä kesytettyjä kameleita tuotiin Egyptiin vasta paljon suurimpien pyramidien rakennuttamisen jälkeen.

Pyramidien rakentaminen – työllisyystyötä?

Vastoin yleistä käsitystä pyramideja eivät rakentaneet orjat, vaan työläiset, jotka saivat työstään palkkaa tai muita etuja. Käsitys pyramidien rakentamisesta orjatyövoimalla on peräisin antikin kreikan historioitsija Herodotoksen kertomuksesta, jossa hän kuvaa sadantuhannen miehen raataneen 30 vuotta Kheopsin pyramidin rakennustöissä saaden palkakseen ainoastaan leipää, retikkaa ja purjosipulia. Historiantutkijat ovat kuitenkin osoittaineet Herodotoksen väitteet vääriksi.  Pyramidin rakentamista on pidetty jopa eräänlaisena työllisyystyönä, kun työt pelloilla olivat keskeytyksessä lähes viiden kuukauden ajan Niilin tulvimisen vuoksi. Osa koulutetuista ja palkatuista työläisistä rakensi pyramidejä kuitenkin vuoden ympäri ja pyramidien rakentaminen miellettiin yhteiseksi uskonnolliseksi hankkeeksi.

Elämä alkoi kuolemasta

Maallinen elämä oli muinaisille egyptiläisille vain lyhyt koeaika, ja todellinen elämä alkoi vasta kuoleman jälkeen. Vaikka maallisesta elämästä pyrittiin nauttimaan, kaiken yllä lepäsi kuoleman varjo. Rotislav Holthoerin mukaan ei kulunut päivääkään, ettei egyptiläinen olisi ajatellut kuolemaa. Kuolemaan valmistautuivat huolella niin tavallinen kansa kuin hallitsijatkin.

Egyptiläisten uskomusten mukaan kuolleen ihmisen sielu saattoi palata hetkeksi maan päälle katsomaan omaisiaan, mutta ainoastaan mikäli maanpäällinen asunto, ruumis, oli vielä olemassa. Siksi palsamointi oli muinaisille egyptiläisille tärkeää.  Sielu ei kuitenkaan saanut poistua haudasta, minkä vuoksi hautakammion seinille maalattiin kuvia, jotka esittivät vainajan omaisia ja heidän elämäänsä. Sielun palatessa hetkeksi ruumiiseensa, seinämaalaukset heräsivät eloon, ja antoivat mahdollisuuden viettää hetkiä entisessä tutussa ympäristössä.

Jumalalliset faaraot

Pyramideillä oli kaksi uskonnollista merkitystä. Ensinnäkin ne edustivat sitä alkukumpua, joka luomismyytin mukaan nousi alkuvedestä ja mahdollisti maailman perustamisen. Toiseksi ne kuvastivat näkyvän materian (pyramidi) yhtymistä nykymättömään ja astraaliseen (pyramidin jatke kohti taivasta). Pyramidien huipuilta kuninkaat nousivat taivaaseen ja niiden huipuille aurinko lähetti ensimmäiset valonsäteensä.

Faraot olivat eläviä jumalia ihmisten joukossa. He olivat ainoita jumalia, joilla oli näkyvä ruumis, muut jumalat ilmaisivat itsensä ainoastaan tähtikuvioissa tai eläininkarnaatioiden hahmossa. Samalla farao oli myös ainoa ihminen, jolla oli oikeus osoittaa jumalille pyyntöjä ja uhrata niille. Faraon alamaisten toimeentulon uskottiin olevan riippuvaisia faraon jumalallisuudesta, ja ilman faraota ei olisi ollut elämääkään. Pyramidit eivät siis olleet pelkkiä kuninkaanhautoja, vaan ne olivat itsessään palvonnan kohteena.

Gizan suuret pyramidit ovat valmistumisestaan saakka olleet suuria nähtävyyksiä. Niitä on ihmetelty vuosituhansien ajan, ja ne ovat ainoita maailman seitsemästä vanhasta ihmeestä, jotka ovat säilyneet meidän päiviimme saakka.


Lähde: Rotislav Holthoer (1994): Muinaisen Egyptin kulttuuri.

Mikä on länsi?

Mikä on länsi?

Kurkistus japanilaiseen kollektivismiin

Kurkistus japanilaiseen kollektivismiin